Kohta pääsee maalarin käsi lepäämään

Syksy alkaa tekemään tosissaan jo tuloaan, joten olen todella onnellinen, että mökki on edennyt hurjaa vauhtia. Kaikki ikkunat ovat jo paikoillaan ja lattiavasat ala- sekä yläkerrassa. Oli muuten jännä seistä mökissä sisällä ensimmäistä kertaa abaut oikeassa lattiakorkeudessa ja katsella ikkunoista ulos. Hahmottui aivan eri tavalla se, miltä mökissä tulee valmiina näyttämään. 

Ulkopinnat alkavat myös olemaan melkein valmiina. Toinen kerros Valtti Coloria tasoitti onneksi ensimmäisen sutaisun epätasaisuuksia sekä hirsiseinissä, että kattolaudoituksessa.

Sai muuten olla melkoisen varovainen sutiessa, että valkoinen pysyi valkoisena ja puneravan oranssi väri pysyi vain seinissä. Ikkunoiden vuorilautoja täytynee hiukan vielä siistiä takaisin valkoiseksi. Päätyseinistä paljastui jo paremmin melko valmiin näköinen mökki, kun tellinkejä saatiin purettua pois. 

Pikeä, hikeä ja tarve päästä manikyyriin

Apua! Ensi maanantaina olisi taas mentävä töihin. Nyt alkaisi sitten olla hyvä aika kaivaa loput bitumimömmöt pois kynsien alta ja yrittää hingata viimeiset valkoiset puunsuoja viirut pois käsivarsista. Jonnekin tuonne rakennustyömaalle se 4 viikon kesäloma katosi. Paljon on kyllä mahtunut kesälomaan puuhaa ja valmistakin on syntynyt. 

Näkymät mökin katolta tulivat lomalla hyvin tutuiksi, kun aluskermi, palahuopa ja räystäspellit urakoitiin reilussa kolmessa päivässä paikoilleen. Palahuovassa arvoin pitkään valmistajien välillä, mutta valitsisin sitten muutamien suositusten jälkeen Icopalin tuotteet. Päätyräystäillä päädyin pienen pohdinnan jälkeen kolmiorimaan ja päätyräystäspelliin. Sopivat pellit leikattiin ja taivuteltiin Ruukkin sileästä mustasta pellistä kylän sepällä. 

Katto ei olisi paikoillaan ilman ihania ihmisiä hyväpohjaisten tossujen kanssa. Iso kiitos siis katolla keikkuneille!