Sukkasillaan

Selvä syksyn merkki on se, kun sukkapuikot tulee kaivettua esille. Lankavarastoja onkin tullut hankittua pienen lankakaupan verran, joten puikkojen kaivaminen naftaliinista ei ole yhtään huonompi juttu. Minulla on toistaiseksi itse itselleni asetettu porttikielto mennä mihinkään lankakauppaan. Marketeissakin täytyy yrittää kiertää lankahylly kaukaa.

Olen aina pitänyt villasukkien kantapään tekemistä aivan mahdottomana haasteena ja siksi olen pitäytynyt tumpuissa, pipoissa ja muissa accessööreissä. Nyt kun olen saanut kudottua ensimmäisiä villasukkiani, olen aivan hurahtanut niiden kutomiseen. Minulla on vahva aavistus, että tämän syksyn ja talven aikana saattaakin syntyä pari jos toinenkin.

Lankoina sukissa on ollut ihan perus Novitan 7 veljestä. Sukkien ohjeetkin ovat löytyneet Novitan sivuilta. Violetit palmikkosukat oli minun ihka ensimmäiset villasukat.

Sitten innostuin värien sommittelusta hiukan yksinkertaisemmalla mallilla.

Leppissukkia kutoessa mielessäni oli ihana pieni neitokainen. Koko vain saattaa olla minulle tyypillisesti todella reilu eli joutuu varmaan odottamaan kouluunmenoon asti ennen kuin on sopivat.