Sementtituotteiden lapiointia

Tarvitaan ihan uskomaton määrä erinäisiä sementtituotteita saada yksi mökki pystyyn. Perustuspilareiden pystyttämistä varten tuli jo lapioitua pari tonnia kuivabetonia ja lapiointi vain jatkui juhannusviikonloppuna. Nyt vuorossa oli tonnin säkit kuivabetonia ja muurauslaastia. Nämä menevät piipun alle tehtävään laattaan sekä tiilipiipun ja palomuurin muuraamiseen. Sitten nuo ämpärit pitää vielä saada sinne saareen.   

0

Mökki alkaa näyttämään mökiltä

Sunnuntaina oli pikainen piipahdus saareen, kun laitettiin viimeiset hirrenpalikat huipulle ja pönkättiin terassin tolpat paikoilleen. Fiilikset ovat kyllä mahtavat! Kiitos kuuluu mahtaville ystävilleni, rakkaille veljille seuroineen sekä ihanalle äidille ja isälle. Ilman heitä kaikkia hirret olisivat jääneet siihen mihin auto ne pudotti :D

Nyt alkaakin sitten se nykertäminen ja henkiseti täytyy sopeutua siihen, että näkyvää ei synnykään enää samaan tahtiin. Fiilistelynä vielä hirsitalkoista teemaväriä, joka oli ehdottomasti punainen.  

Harjahirsi paikoilleen

Lauantaina jatkui palikkaleikit hirsien kanssa. Sää oli sopivan tuulinen, joten hyttyset eivät haitanneet laisinkaan. Myös pahemmilta auringonpolttamilta vältyttiin pilvisen sään vuoksi. 

Oma urani jatkui villoittajan roolissa. Maisemat alkoivat vain olemaan kohtuu korkeat, joten parempi oli, kun ei vain katsellut alas. Kaikista mukana olleista löytyi kyllä selkeää sirkuslaisen vikaa, kun monessa kerroksessa olevilla tellinkipuilla ja lankuilla kiipeiltiin vaikeuksitta.

Olin etukäteen hiukan huolissani siitä, kuinka ihmeessä onnistumme saamaan kaikki hirret, etenkin harjahirren ja pisimmät yli 7 metriset hirret, paikoilleen ylimpiin kerroksiin. Mutta ainoa mitä tarvittiin, oli riittävän monta vahvaa nostajaa, hyvä tasapaino ja kylmät hermot ylimmillä oksilla temppuilleilla.

Hirsiseinät nousevat

Sunnuntaina oli luvassa paljon odotettu hetki, kun ensimmäiset hirret pääsivät paikoilleen. Pääsin itse vastuulliseen villoittajan hommaan. En voi ketään muuta syyttää kuin itseäni, jos hirsien välistä vetää :) Villoittaja ei vain meinannut pysyä vauhdissa mukana, kun raavaat ystäväni latoivat hirsiä paikoilleen. 

Päivän aikana päästiin 10 hirsikertaa ylöspäin ja työmaa alkoi oikeasti ensimmäistä kertaa näyttämään tulevalta mökkipaikalta. Nyt vain toivon hyvää ilmaa tulevalle viikonlopulle, niin hommat jatkuisivat.

Hirsien siirto saareen

Aurinkoisena lauantai aamuna talkooporukka kokoontui pari päivää aiemmin Savosta tulleiden hirsinippujen ääreen. Siitä alkoi yhden päivän kestänyt hikinen ja raskas urakka eli hirsien siirtäminen saareen. Hirret pinottiin lauttaan yksi kerrallaan tasapainoiseksi kuormaksi. Laituriponttoneista rakennettu lautta toimi tehtävässään äärimmäisen hyvin. Kulku oli hidasta, mutta varmasti kuorma aina saareen asti saapui. 

Alle miehen mittaiset hirret taas lastattiin suureen soutuveneeseen kantoväen seuraksi. Saaressa pieni ylämäki perustuspaikalle vei viimeisetkin mehut jaloista. Päivän "tapaturmasaldo" oli vain muutamat kastuneet kengät, possun pinkiksi palaneet käsivarret sekä kärähtäneet olkapäät, joten päivä sujui oikein mallikkaasti. Täytyy myös mainostaa, että kylmälaukku kylmät PROfeel-juomat maistuivat haban kasvatuksen ohessa aikas herkuilta.

Tositoimiin mökin rakentelussa

Piiiitkään kestäneen maan kaivelun jälkeen alkoi lopulta perustusten tekeminen. Saarikohde teki omat haasteensa materiaalien kuljettamiseen. Tulipa yksi sunnuntai aamupäivä lapioitua pikkuveljen kanssa lähes pari tonnia kuivabetonia suurista 1000 kg säkeistä pienempiin astioihin kuljettamista varten. Yllätys oli kyllä karvas, kun ensimmäisen kerran iskin lapion säkin sisältöön - niin julmetun painavaa ja tiukkaan junttautunutta tavaraa. Keltainen betonimyllynikin pääsi sitten saaressa tositoimiin ja helpottikin huomattavasti urakkaa. Millitarkoista pilariperustuksista saan kiittää ihanaa isääni ja muita apujoukkoja.