sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Kylmähermoista menoa katolla

Parin viime viikonlopun aikana olen kyllä ollut maailman onnellisin mökinrakentaja. Minulla on mahtavan kylmähermoisia ystäviä, joilla ei ole mitään ongelmia korkeiden paikkojen kanssa.
Viikko sitten sade keskeytti kattovasojen laiton, mutta ehdimme kuitenkin päästä jutun juonesta kiinni. Tämän viikonloppun upeassa kelissä loput kattovasat pääsivät paikoilleen, raakaponttilaudoitus hakattiin urakalla katolle ja ensimmäiset räystäslaudat kuroteltiin kohdilleen.


Minulle mökin katon 33 asteen kaltevuus ja reilun 6 metrin korkeus meinasi olla liikaa. Ilman köyttä ja valjaita menoni tyssäsi räystäälle, kun itsesuojeluvaisto sanoi täyden stopin, kädet tärisivät ja jalat löivät loukkua. Valjaiden ja köyden jatkona sain sentään aikaiseksi jotain hyödyllistä kädet ja jalat vapisten. Mutta olisi kyllä katto jäänyt laittamatta, jos minun varassa olisi homma ollut.



Oli upea fiilis lopetella viikonlopun urakka ja katsella rannalta päin jo täysin mökinnäköistä rakennusta. Hetken tovin saa vielä uurastaa ennen kuin terassin upeista näköaloista pääsee nauttimaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti